keskiviikko 25. huhtikuuta 2007

Camellia sinensis

Olen ryhtynyt juomaan teetä. Jätin kahvin viime syksynä ja olen pikkuhiljaa muuttunut melkoiseksi teenarkomaaniksi. Sen huomaa siitä että pussitee ei enää kelpaa, kahvi maistuu kamalalta ja hyvää oloa on vaikea kuvitella ilman vieressä höyryävää kuppia jossa lilluu vaaleanvihreitä lehtiä.

Musta tee on myös menettänyt arvonsa. Enää ei kelpaa muu kuin todella kova tavara, kuten esimerkiksi valkoinen tee, gunpowder, ja vihreät jasmiini- tai ginseng-teet. Myös eteläamerikkalainen Yerba Mate on löytänyt paikkansa sydämessäni. Se antaa vahvan hyvänolon ja pirteyden tunteen, jota en aluksi ollenkaan osannut yhdistää kyseiseen mullantuoksuiseen juomaan.

Ostin myös puutarhamessuilta paljon yrtinsiemeniä jotka laitan ulos kasvamaan ja joista voi tehdä ties mitä uniteetä. Aivan mahtavaa!

Ainoa häiritsevä asia on se että teestä on tulossa trendi, ja tuntuu siltä että melkein jokainen juo tätä nykyä vihreää teetä. En tiedä miksi se häiritsee, mutta häiritseepä kuitenkin.

Ei kommentteja: