Leppävaarassa tapahtuu

Kuva kahvihuoneen ikkunasta. Kehä 1:llä on tapahtunut torstaina "vaarallinen" kolari.

Kuvassa rekka on osunut kiihdytyskaistalta tulleeseen punertavaan autoon. Tätä selvittämään tarvittiin yksi ambulanssi ja yksi poliisiauto.

Ukkosella merellä, viisasta?

Olimme eilen Jonin kanssa viettämässä Pekka Poudan lupaamaa kesän viimeistä poutapäivää uuden-vanhalla purjeveneelläni. Pekasta eikä poudasta ollut tietoakaan ja kerkesimme siinä jo aamupäivän aikana kirota kaikki alan edustajat Ilmatieteenlaitoksesta sammakkoennustajiin.

Lähdimme matkaan hieman sumuisessa säässä Ruoholahden kanavasta, jossa veneemme oli yöpynyt hieman sallittua kolmea tuntia kauemmin. Kokeneiksi purjehtijoiksi emme ehkä itseämme voi kutsua, mutta innokkaiksi kylläkin.

Tämän päivän polttavana puheenaiheena mm. MTV3 aamutv:ssä käsitelty taivaan mahtivoima ukkonen, oli yllättää meidätkin.

Kuultuamme jyrinää ja nähtyämme idässä tummaakin tummemmat pilvet mietimme järkevyyttä kohdata tätä taivaan rikkojaa merellä. Kummallakaan meistä ei kuitenkaan ollut parempaa tietoa siitä, kuinka vaarallista tai vaaratonta se olisi. Joten luonnolisesti päätimme jatkaa matkaa.

Ukkonen ei meitä koskaan saavuttanut, eikä myöskään aurinko. Ihmettelenkin tässä samalla kuinka väärin voi joku olla ennustaessaan koko päiväksi aurinkoa, kun todellisuudessa pääkaupunki seudun päällä leijailee kahden sadan neliökilometrin kokoinen pilvi, josta säteet eivät paista läpi nimeksikään. Sallittakoon tämä virhe heille, mutta silti....

Kohtalontovereille tiedoksi wikipedia kertoo seuraavat neuvot ukkosesta:

• Metallinen katettu moottorivene on melko turvallinen kuten autokin
• Purjevene on kohtuullisen turvallinen, jos metallinen masto ja harusten alapäät on yhdistetty toisiinsa ja veteen joko suoraan tai kölin kautta (ei hajuakaan meidän veneen tilanteesta)
• Jos olet ukkosella vesillä, pyri lähimpään rantaan ja vältä vesille lähtöä ukkosen uhan alla

Lukukausimaksut totta Suomessakin!

Maksoin juuri ensi vuoden koululaskun, joka oikeuttaa minut osallistumaan syys- ja kevätlukukauden opetukseen TKK:lla. Vuosi vuodelta tämä summa on kasvanut eikä tänäkään vuonna trendiin tullut muutosta.

Luentopäiviin laskettuna yhden koulupäivän hinnaksi tulee reilut 60 senttiä eli kuukaudessa noin 12 euroa. Opiskelu ei ole ilmaista siis Suomessakaan.

(Toisaalta tähän 87 euron kaksi lukukautta kattavaan maksuun sisältyvät terveydenhoitopalvelut, opiskelijaetuudet sekä mahdollisuudet hyvin tuettuihin vaihto-opiskeluihin)

Hannu Hanhi

En näköjään ole jaksanut kirjoitella tulevista vaihto-opinnoistani aikoihin. Syynä varmaan se, ettei hyviä uutisia ole ollut, ja huonoista ei viitsi kirjoittaa.

Taas pääsi käymään niin kuin Hannu Hanhen elämässäni yleensä. Laiskana ja mukavuudenhaluisena olen mieluummin nauttinut kesästä, kuin käyttänyt iltapäiviäni asunnon metsästykseen netin kautta. Siitä huolimatta, että asuntotilanne tulevassa vaihtokohteessani on kuulemma toivoton ja koulun tarjoaman asunnon saanti käytännössä mahdottomuus, tuli minulle äsken sähköpostia TU Darmstadtin ERASMUS-koordinattorilta, jossa kerrottiin, että yliopisto pystyy järjestämään minulle asunnon. Kaiken kukkuraksi asunto on vielä luultavasti sillä alueella, jonne toivoin hartaimmin pääseväni.

Asioilla on näköjään tapana järjestyä, kunhan ei liikoja stressaile.

- - -

Tapsan edellisestä tekstistä muistui mieleen eräs sivusto, jonne on listattu hauskoja yhdysvaltalaislakeja. Eräässä osavaltiossa auton ajaminen nukkuessa taisi olla laitonta. Jossain toisessa ei saanut viedä leijonaa elokuvateatteriin. Hyvä tietää.

Monipuolisia yhtiöitä?

Harvoin Kauppalehdestä saa luettua artikkelia, joka saa hymyilemään. Tämän päivän artikkeli "Nokia farmariksi alentaakseen veroja" oli poikkeus.

Nokia harrastaa maanviljelyä tontillaan Yhdysvalloissa. Sattumoisin tällaisen elinkeinon harjoittaminen auttaa yritystä siinä mielessä, että se joutuu maksamaan omaisuusveroa 85 000 dollarin sijasta 95 dollaria.

Myös rahoituskonserni Fidelity Investments pitää elinkeinoelämän harjoittamisesta ja erityisesti sorkkaeläimistä. Yritys pitää maallaan 24 lehmää, jolloin yhtiö maksaa vuosittain 715 dollaria maaveroa 320 000 dollarin sijaan.

Lääkeyhtiö Hospira vuokraa paikallisviljelijältä karjaa. Viljelijän tullessa käväisemään eläimiensä kanssa Hospiran mailla, yritys joutuu maksamaan maaveroa 48 300 dollarin sijasta 288 dollaria.

On hienoa, että elektroniikka- ja lääkeyritykset ovat kiinnostuneet päätoimialojensa ulkopuolisestakin toiminnasta. Kuinkahan iso osa se mahtaa olla jokapäiväistä toimintaa tai yritysten pidempää strategista suunnittelua?

Facebook leviää kuin pullataikina

Facebook – tuo MySpacen valta-asemaa uhkaava sosiaalinen verkosto on kovaa vauhtia leviämässä myös suomalaisten opiskelijoiden keskuuteen. Kun vielä puoli vuotta sitten Facebook-tilejä oli Suomessa käytännössä vain niillä, jotka olivat olleet ulkomailla - usein Atlantin takana - opiskelemassa, voi tili tänä päivänä löytyä lähes keneltä tahansa.

Vaikka leviäminen opiskelijoiden keskuudessa on ehkä rivakinta, alkaa Facebookkailijoita löytymään myös yritysmaailman piireistä. Esimerkiksi Kauppalehden henkilökunnalle löytyy verkostosta jo oma ryhmä. Maailmalla ilmiö on jo todella merkittävä. Muun muassa Siemensin henkilökunnasta kuulemma 6000 käyttää Facebookia kansainvälisen yhteistyön välineenä. Spekulointia on myös siitä, missä määrin Facebookia käytetään hyödyksi rekrytoinnissa.

Wikipedia osaa kertoa, että (ilmeisesti Yhdysvalloissa) Facebook-profiili löytyy 85 prosentilta tuettujen korkeakoulujen opiskelijoista. Alunperin Harvardin yliopiston opiskelijoille suunnattuna yhteydenpitotyökaluna liikkeelle lähtenyt Facebook oli viime syksynä edennyt siihen vaiheeseen, että sen käyttö sallittiin käyttäjien pyynnöstä kenelle tahansa, jolla on voimassa oleva sähköpostiosoite.

Ilmeisesti Facebook on peitonnut kansalliset kilpailijansa melko vaivattomasti. Suomessa merkittävin kilpailija taitaa olla Sulakkeen omistama IRC-Galleria, joka kuitenkin teinimaineensa johdosta vetoaa hieman nuorempaan käyttäjäkuntaan. Täytyy siis vain odottaa ja katsoa, milloin Facebookista tulee Suomessakin ilmiö josta kaikki puhuvat.

Juhlinta alkaa!

Koulujen alku on edessä ja tuleva syksy tarjoaa taas valtavan määrän "tärkeitä ja hyvin perusteltuja syitä" opiskelijajuhlien järjestämiseen. Etenkin uusille opiskelijoille voi bileiden määrä tulla pienoisena yllätyksenä. Seuraavat syyt juhlia ovat kokeilemisen arvoisia:

• Bordelli ja Smökkibileet
• Oikosulkumoottori
• Kemistikillan kaikki juhlat
• Sikajuhlat
• Kiltojen Sitsit

Kuva vuoden 2006 bordellin (juhla) lipunmyyntijonosta.

Mistä nipistää?

Energiateollisuus ry:n mukaan sähkönkäyttö lisääntyi Suomessa viime vuonna reilut kuusi prosenttia edellisvuodesta. Mauri Pekkarinen (kesk.) kertoo Kauppalehdessä haluavansa pysäyttää jatkuvan sähkönkäytön kasvun.

Miten tavallinen kuluttaja voisi asiaan vaikuttaa?

Helsingin energian "sähkölaitteiden kulutuslukuja" -taulukosta selviää nykyisellä sähkönhinnalla kodin sähkölaitteiden käytön vaikutus kuluttajan lompakkoon.

Koska kodissani ei ole kiuasta, taulutelevisiota, kuivauskaappia, lisälämmitintä eikä sähköllä toimivaa pyyhekuivainta, tuntuu selkeiden säästöjen löytäminen tällä tavoin vaikealta. Myöskään oman imurointi vuoron lopettamisen perustelu tyttöystävälle on hieman vaikeaa, koska vuositasolla tämä tuo vain neljän euron säästön (1h/vko).

Onneksi sähköstä yli puolet menee teollisuuden tarpeisiin ja vain noin neljäsosa sähköstä käytetään koti- ja maatalouksissa.

Joten eiköhän heitetä pallo teollisuuden edustajille!

Vamos a Espana?

Vielä kerkeää tehdä päätöksen viettää tulevan kevään muualla kuin Suomessa. Teknillisen korkeakoulun opiskelijoille hakuaika kevään vaihtopaikkoihin umpeutuu lokakuun alussa. Muissakin kouluissa taitaa olla mahdollista miettiä viimeiseen asti ulkomaille lähtöä.

Matkakertomuksia lukiessa on vaikeaa olla innostumatta lähdöstä. Vaihtoehtoja on useita ja taloudelliset tuet koululta ovat hyviä. Erityisen hienoa on se, että päätöstä ei tarvitse tehdä vuotta etukäteen, jolloin elämäntilanne ja intressit kerkeävät tässä hektisessä maailmassa muuttua useaan kertaan. Syyskuun viimeisenä päivänä voi siis tehdä päätöksen lähteä siitä neljän kuukauden kuluttua haluamaansa kohteeseen.

Itselleni kiehtovimpia yliopistoja ovat Universidad Politécnica de Valencia UPV Valenciassa ja Universidad Autonoma de Madrid Madridissa. Nyt on siis kaksi kuukautta aikaa hoitaa asiat lähtövalmiuteen, jos näihin kouluihin päädyn hakemaan.

Toista euroa tunnilta

Tapsan kanssa tuli kerran kahvipöydässä puheeksi TV-maksut. Kuulumme molemmat siihen ryhmään, jolle TV:n katsominen on enemmän sattuman kauppaa kuin määrätietoista toosan eteen hakeutumista. Omalla kohdallani TV:n katselu jää korkeintaan pariin tuntiin viikossa.

Suhdelukuja miettiessä tuntuu turhauttavalta maksaa reilut 200 euroa vuodessa alle parinsadan tunnin TV:n töllötyksestä. Tuntihintaa kertyy siis reilun euron verran. Opiskelijan rahapussiakin tuo rokottaa jo melkoisesti, eikä ihme, että opiskelijoita pitää patistaa maksamaan lupamaksunsa teekkarikalenterin takakantta myöten.

Toisaalta, en kyllä keksi mitään toimivampaakaan ratkaisua poliittisesti ja kaupallisesti riippumattoman TV-tarjonnan takaamiseksi. Jos Ylen käytöstä veloitettaisiin suoraan, esimerkiksi korttidigiboksin avulla, ei maksuja varmaankaan kertyisi riittävästi korkeatasoisen ohjelmatarjonnan ylläpitämiseksi. Keskivertosuomalainen jättäisi luultavasti Ylen katsomiset sikseen, tyytyen mielellään kaupallisten kanavien ilmaiseen tarjontaan, jos ei jo nyt tee niin.

Spekulointia kaikki tyyni, mutta faktaa taitaa kuitenkin olla se, että toimivia esimerkkejä vaihtoehtoisista menettelytavoista on muista maista vaikea löytää. TV-maksut ovat edelleen vallitseva käytäntö Euroopassa. Ainoa mieleeni juolahtava helpotus opiskelijoiden tilanteeseen olisi väestöryhmäkohtainen hinnoittelu, erillisine opiskelija- ja varusmies- ja eläkeläishintoineen.