Asuntoesittely

Nyt, kolmen kuukauden Valenciassa asumisen jalkeen, on aika esitella asuntoni. Asunto oli lopulta helppoa saada, vaikkakin se aluksi tuntui vaikealta. Helpoksi sen teki se, etta minun ei tata kyseista asuntoa tarvinnut etsia. Kaksi ranskalaista ystavaani sanoivat loytaneen asunnon ja pyytivat minua muuttamaan siihen. Nyt olen asunut siis kolme kuukautta kahden ranskalaisen ja yhden itavaltalaisen pojan kanssa. Eika ole ollut valittamista.

Asunto sijaitsee hyvalla paikalla: kymmenen minuutin kavelymatkan paassa yliopistolta ja kymmenen minuutin metromatkan paassa keskustasta, ison kadun varrella. Vuokra ei ole halpa (suhteutettuna siis hintatasoon), mutta ei kohtuutonkaan. Kaikkineen noin 290 euroa kuussa.

Asunnossa on pinta-alaa noin sata neliota ja huoneita loytyy kolme (ranskalaiset asuvat samassa huoneessa). Naiden lisaksi lukaalistamme loytyvat keittio, kaksi vessaa, terassi seka tilava olohuone. Itsellani on pienin huone, mutta se sijaitsee suojassa terassilta seka olohuoneesta tulevalta melulta. Huoneestani loytyy pelkastaan sanky ja pieni kirjahylly. Tyopoydalle ei olisi mitenkaan tilaa.

Itse olen viihtynyt kodissani hyvin. Vaikkakin naapureiden pianokonsertit seka intensiiviset keskustelut kuuluvat valilla seinien lapi liiankin hyvin. Asuntomme oli myos hieman kylma helmikuussa, koska sisailman lampotila korreloi todella "hyvin" ulkoilman lampotilaa. Nythan tassa odottammekin kesakuun helteita...

Erityisen iloinen olen siita, etta viimeiset kolme viikkoa olemme puhuneet kotonamme vain espanjaa. Luulen, etta se jatkuu loppuun asti. Kamppakavereillani oli riittavan hyva kielitaito jo aikaisemmin, mutta odotimme vain sita, milloin minun espanjani alkaa olemaan enemman aanta kuin viittomakielta.

Ylhaalta alas:

Nakyma parvekkeelta. Olohuone juuri siivottuna.

Parveke.

Idyllinen huoneeni.