Opiskelen muutaman kurssin taalla Valenciassa englanniksi. Molemmat ovat kaupalliseen alaan liittyvia kursseja, joiden vaatimustaso ei taalla ole kovin korkea. Ensimmaista kertaa minusta tuntuu silta, etta suomalaiset lausuvat suhteellisen hyvin englantia, vaikka ns. rallienglannilta on vaikea valttya. Taalla opettajien (tai oppilaiden) englanninkielen taso ei ole kovin korkea, niin kuin kuvitella saattaa: kaikki elokuvat ja televisio-ohjelmat on dupattu espanjaksi. Toinen merkittava syy (kuulemani mukaan) on se, etta englanninkielen opettajatkaan eivat puhu oikeaa englantia. Kohtuutonta onkin vaatia, etta oppilaat sita oppisivat.
Englanninkielisten oppituntien jalkeen tulee sellainen olo, etta minkaan kielen puhuminen ei tunnu enaan itseltani luonnistuvan. Espanja pysyy edelleen tutun turvallisella (matalla) tasolla ja englannin lausumisesta tulee jotain espanjan ja rallienglannin valilta. Eli ei hirvean hyva... Tunnit ovat kuitenkin ihan huvittavia ja ainakin kaikki siella yrittavat parhaansa.
Toisaalta kun paasee juttelemaan englantia sita aidinkielenaan puhuville, tuntuu verbaliikka luistuvan selvasti paremmin. Omasta mielestani edistysta on tullut todella paljon siihen mita ennen Uuden-Seelannin matkaa osasin. Ja itseasiassa espanjan puhuminenkin edistyy mukavasti, nyt kun tarkemmin ajattelee. Tullessani tanne oli itseni esitteleminen espanjaksi hyvin vaikeaa, nyt selvian jo useista tilanteista espanjalla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti