lauantai 17. toukokuuta 2008

Koti kuin hostelli (mutta ilmainen)

Tällä hetkellä kämpillämme nukkuu 6 ihmistä. Parhaillaan lukema on saatu nostettua jopa yhdeksään (vai oliko jopa kymmeneen) henkilöön. Talostamme löytyy siis kolme makuuhuonetta, joten nukkumisjärjestelyt ovat hyvinkin mielenkiintoiset. Hostellimaiseksi kotimme tekee se, että asukkaat koostuvat vain Erasmus-opiskelijoista (vaihto-opiskelijoista), joten lisäasukkaat eivät juuri ketään häiritse. Välillä herätessäni olohuoneen sohvalta saattaa löytyä joku nukkumasta. Tähän toisaalta totuin jo Suomessa kahden kaverini kanssa asuessani.

Pelaamme usein myös pokeria kämpillämme. Pelin aikana kämppäämme ilmestyy aina uusia ihmisiä minun siitä tietämättä etukäteen. Eilen paikalle saapui kolme espanjalaista tyttöä, joista yhden olin nähnyt aikaisemmin. Lopulta kuitenkin selvisi, että kaksi heistä seurusteli kahden kaverini kanssa. Täällä ei selvästikään kysytä kämpän omistajalta voiko ystäviä kutsua käymään. Eipä se tosin minua haittaa.

Eilen tapahtui kyllä jotain joka sai minutkin hieman ihmetyksen valtaan. Toisen ranskalaisen kämppikseni äiti ja sisko saapuivat meille asumaan viikonlopuksi. He nukkuvat samassa huoneessa kuin molemmat ranskalaiset kämppikseni. Ei tässä vielä mitään. Mutta tämä ranskalainen, kenen äiti ja sisko tulivat meille, lähti samaan aikaan itse Ranskaan!! Eli tällä hetkellä hänen perheensä on täällä mutta mies itse kotimaassaan. Vielä hauskemmaksi tämän tekee se, että ranskattaret eivät puhu englantia eivätkä espanjaa. Eikä siis kukaan tunne heitä luonnollisesti etukäteen.

Kyllä tämä vaihto-opiskelu vuosi ainakin uusia ja erilaisia kokemuksia tarjoaa…

Kuvat ovat eilen yliopistollamme järjestetystä kansainvälisestä lounaasta, jossa opiskelijat eri maista valmistivat ruokaa, jota sai sitten ostaa edulliseen hintaan.

3 kommenttia:

Mari(nadi) Koo kirjoitti...

Hehee, ranskalaisten asenne kuulostaa kieltämättä mielenkiintoiselta!

Anonyymi kirjoitti...

Hei, mähän taisin hypätä ton Suomi teltan alla ;)

Julde

Hostelli elämää kirjoitti...

Kuulostaa aika hauskalta! Elämä on yllätyksiä täynnä, totu siihen :)