perjantai 15. helmikuuta 2008

Talous vastaan tekniikka


Tänään alkoi International financial integration -kurssi, joka kuuluu osaksi sivuainettani, jota luen TKK:lla. Kurssi luennoidaan englanniksi, tosin espanjalaisen professorin toimesta (joka tarkoittaa käytännössä siis espanjan ja englannin kielen välimuotoa, englespanjaa).

Kurssin vaatimuksiin kuuluu läsnäolo tunneilla (poissaolojakin sallitaan tiettymäärä) ja siellä keskusteleminen erilaisista aiheista kuten talouden globalisoituminen sekä talouden integroituminen. Kotitehtäviä ei kuulemma tule eikä loppukoetta vaadita. Kurssi vastaa suomen opintopisteissä noin 3 pistettä.

Kun vertaan tätä kurssia esimerkiksi omassa tiedekunnassani (Valenciassa) opiskeltavaan tehoelektroniikan kurssiin, joka vastaa opintopisteissä 5, tuntuu siltä, että kursseihin vaadittava työmäärä ja niistä saatavat pistemäärät eivät ole ollenkaan linjassa keskenään. Tehoelektroniikassa luentoja on kahdesti viikossa, jonka lisäksi on yhdet harjoitukset. Teoria on hyvin vaativaa sekä tietenkin espanjan kieli, jolla siis kurssi luennoidaan, tuo minulle oman lisähaasteensa. Todellinen haaste tulee siinä, että KELA vaatii meiltä vaihto-opiskelijoilta kuitenkin tietyn määrän opintopisteitä kevään ajalta, jotta olemme oikeutettuja opintotukiin.

Mieleeni onkin tullut pitäisikö lukea helppoja (eikä välttämättä niin hyödyllisiä) talouskursseja, joilla turvaisin taloudellisen tilanteeni, vaiko yrittää suorittaa tutkintooni kuuluvia tärkeitä kursseja, joiden läpi pääsystä ei kuitenkaan ole takeita uuden kielen ja erilaisen vaatimustason takia.

Ei kommentteja: