ja jouluun. Edessani on kuitenkin viela ensi viikolla kahden paivan tutustumisjakso Aucklandissa sijaitsevaan valaistusalan yritykseen Enlightenziin ja sen henkilostoon, seka 8 paivan mittainen loma Uuden-Seelannin pohjoisosassa. Kotiin palaan sopivasti joulupoytaan 24. paiva iltapaivalla.Tyoharjoittelujakso on ollut opettavainen ja hyodyllinen opiskelujani ajatellen. Olen saanut paljon vapauksia opiskella valaistusalaan liittyvaa tekniikkaa ja valon ohjausta. Naista olen sitten koonnut tietoja eri tahoille taalla yliopistossa. Vastuu ajankaytostani on ollut itsellani. Minua ei ole juuri vahdittu tai kerrottu koko ajan mita pitaisi tehda. Toisaalta taman ymmartaa, koska minulle ei mitaan taalta makseta, joten ei se heita haittaa, jos istun kadet ristissa tietokoneen aaressa.
Olen tyytyvainen, etta tyoharjoittelu oli "vain" taman kaksi kuukautta. Valilla nimittain tuntuu, etta kaipaa sita, etta joku vaatii jotain tiettyyn aikaan mennessa, ja etta olisi hieman painetta siita, etta tietyt tyot tulisi tehtya. Valilla tama tyoharjoittelu on tuntunut opiskelulta ilman
paamaara, ilman kokeita tai tentteja. Onneksi minulla on ollut mahdollisuus opiskella sita mika itseani kiinnostaa.Palkattomassa tyoharjoittelussa on palkattomuuden lisaksi yksi oleellinen huono puoli: Sita ei voi tietaa etukateen kuinka tarkea yritykselle on, koska he eivat sitoudu sinuun taloudellisesti. Itse en toista kertaa kertaa tallaiseen tyohon lahtisi toiselle puolelle maapalloa. Tama ei tarkoita sita, ettenko tulisi tanne uudestaan, jos olisin saman paatoksen edessa kuin kolme kuukautta sitten.
Suurin anti talla harjoittelulla on nimittain ollut tyopaikan ulkopuolella. Ja sita en olisi mitenkaan muuten voinut kokea, kuin tulemalla tanne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti