Vietin viikonloppuna yön nuorisojärjestöni kanssa Nuuksion kansallispuistossa. Luonnossa ruoka maistuu, ja vaikka lepoa ei tulisi kuin muutama tunti yössä, on olo kotiin tullessa ihmeen rauhallinen ja stressitön.
Nyt, eräkärpäsen puraistua suunnittelen jo kunnon vaellusreissua pohjoissuomeen. Juhannuksena olisi kiva lähteä vaikka Pyhä-Luoston kansallispuistoon pariksi päiväksi maisemia katselemaan. Lähtö riippuu monista tekijöistä, joista vähäisin ei taida olla junalippujen saatavuus.
Vaikka sanotaan, että ulkona pitäisi varoa kylmää säätä ja vilustumista, tuntuu minusta aina siltä, että metsäreissulla nuha kuin nuha häviää taivaan tuuliin. Viimeviikolla tuntui painetta poskionteloissa, ja pelkäsin jo että se kuukaudentakainen tulehdus on palaamassa, mutta tuo tunne hävisi kuin ihmeen kaupalla laavussa vietetyn yön aikana.
Suurin uhka terveydelle taitaa varmaankin olla pölyinen sisäilma eikä niinkään se ulkona puhaltava viima. Tai sitten olen ”allerginen työlle” niin kuin viereisessä huoneessa juuri aivastellut työtoveri asian ilmaisi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti