Saksassa syksy on edennyt siihen pisteeseen, että lämpötila on öisin ensimmäisiä kertoja pudonnut nollan alapuolelle. Illalla pimeää on jo noin kuuden aikoihin ja lehtiä on puissa enää
vähän. Ei tämä Suomen syksyä kummemmalta tunnu, on vain vuodenaikaan nähden hieman lämpimämpää. (Kuva Frankfurtista.)
Löysin pari viikkoa sitten ensimmäisen ruokakaupan jossa tosiaan on mukava käydä. Tähän mennessä vaihtoehtoina ovat olleet pienet Lidl-tyyppiset halpapuodit ja Suomenkin kauppoja kalliimmat herkkukaupat. Tämä uusi on kuitenkin toista maata. Se on ensimmäinen jossa ostoskori on tuttu käsite ja jossa valikoima on hyvä ja hinta kohtalainen. Löydön jälkeen kaupassakäyntini on kutakuinkin nelinkertaistunut ja ruokavalioni vihdoin muuttunut terveellisemmäksi.
Tähän mennessä englanninkielentaito on edennyt puhtaan sujuvalle tasolle ja saksankielellä pystyy jo juttelemaan aiheestaa kuin aiheesta ja seuraamaan luentoja. Vaihto-opiskelijoiden saksankieli on sen verran hataralla tasolla, että vaihtaripiireissä liikkuessa ei saksaa tule puhuttua miltei sanaakaan. Olenkin tästä syystä alkanut tietoisesti hakeutumaan
saksankielisten pariin. Tänä iltana lähden paikallisten tuotantotalouden opiskelijoiden järjestämälle ratikka-ajellulle (Strassenbahn-Party) muutaman paikallisen opiskelijan kanssa. Yhdeksältä illala liikkeelle lähtevässä raitiovaunussa soitetaan musiikkia ja myydään olutta ja muita virvokkeita myöhäiseen yöhön asti.
Muutama viikko sitten joukko kavereita Suomesta kävi myös vierailulla (alempi kuva).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti