Uusi "työlukukausi" alkaa

Elokuun alkaessa myös yritykset käynnistelevät toimintojaan. Heinäkuu on Suomessa "kuollutta" lähes alalla kuin alalla ja silloin on vaikeaa saada mitään asioita eteenpäin, koska kaikki ihmiset tuntuvat olevan lomilla. Aina kesätöissä ollessani heinäkuu on ollut kaikista tylsin, koska mitään ei tapahdu ja aika matelee. Nyt, elokuun ensimmäisenä maanantaina, tilanne muuttuu. Sähköposteja luetaan kuin viimeistä päivää ja tapaamisia, neuvotteluja sekä syksyn suuntaviivoja lyödään lukkoon. Työt ovat alkaneet!

Ja helppoahan nyt on koulu ja työt aloittaa: Aurinko on mennyt piiloon, vettä sataa, yöt ovat viileitä ja pimeitä sekä Pekka Pouta on tainnut jo luvata, että kesän helteet ovat takanapäin. Mitä sitä enää lomalla tekisikään?

Palkat heittelevät

Jokaisen uraa suunnittelevan nuoren mielessä liikkuvat tulevaisuuden ansiotulot. Kysymykset mistä ammatista maksetaan paljon ja missä ammatissa rahaa saa eniten suhteessa tehtyyn työhön, kiinnostavat kaikkia opiskelijoita. Tämän johdosta päätin suorittaa (hyvin epävirallisen ja pienellä otonnalla) kenttätutkimuksen nuorten palkoista eri aloilla. Ja eroja löytyy.

Perus-Pekan, joka opiskelujensa ohessa haluaa ansaita hieman ylimääräistä, kannattaa miettiä mille alalle ryhtyä. Kaupankassan tai urheilukaupanmyyjän tuntipalkka pyörii 8-11 euron (+lisät) välillä. Rakennustyömailla palkkaa maksetaan työnkuvasta hyvin paljon riippuen, 8-13 euron väliltä. Muuttopalveluhommissa olevat saavat yleensä 10 euroa tunti.

Ammatin omaavat saavat luonnollisesti hieman enemmän. Sähköasentajat n.14 euroa tunti ja saneeraushommia yksityisasunnoissa tekevät 12-15 euroa tunti. Nyt puhutaan siis aloittelevista ammatinharjoittajista.
Kunnalisen työmarkkinalaitoksen sivujen mukaan sairaanhoitajat saavat ansiota (tuntipalkaksi muutettuna) n. 12 euroa tunti, joka lisien kanssa nousee noin hieman yli 15:sta euron.

Yksi ystäväni on töissä paperitehtaalla (ilman mitään asianmukaista koulutusta) ja palkat tuolla alalla ovat käsittämättömät. Hän saa kesätöistä yli 20 euron perustuntipalkkaa. Lisät huomioiden keskimääräinen tuntipalkka nousee yli 25 euron. Tämä tarkoittaa kuukausipalkassa yli 4000 euroa!!

Ei sillä, että paperiala Suomessa ei olisi tärkeä, mutta toivoisin saavani perusteluja sille, miten kouluttamaton opiskelija voi tienata kuussa 1500 euroa enemmän kuin koulutettu ja kokenut sairaanhoitaja?

Kesän ja syksyn suunnitelmia

Heinäkuu on puolessa välissä ja on syytä ajatella jo hieman tarkemmin tulevaa syksyä. Tämän ensimmäisen Suomessa vietetyn kolmen viikon aikana olen lähinnä tapaillut ystäviäni, purjehtinut ja pelannut jalkapalloa. Totta puhuen mukaan kuuluu myös artikkelin kirjoitusta lehteen sekä uusien työkuvioiden valmistelua.

Onnekseni sain syksyksi myös tähän mennessä ehkä elämäni mielenkiintoisimman sekä samalla haastavimman työtehtävän. Teen eräälle yritykselle selvityksen heidän toimitilojensa valaistuksen energiankulutuksesta sekä sen säästömahdollisuuksista. Samasta aiheesta teen myös samalla kandidaatintyöni TKK:lle. Tulevaa tehtävää odotankin todella innolla sekä motivoituneena.

Nyt olen ilmoittautunut myös kansainväliseksi tuuttoriksi eli otan uusia vaihto-opiskelijoita vastaan ja autan heitä sopeutumaan Otaniemeen. Tämän lisäksi jalkapallo joukkueemme on selvinnyt ns. amatöörien UEFA-cupiin, joka pelataan lokakuussa Serbiassa. Eli ensi syksylle on luvassa ainakin yksi ulkomaanmatka.

Purjehdusharrastuksen aloitin viime kesänä, kun ostimme yhdessä neljän kaverini kanssa 20 vuotta vanhan H-veneen Tampereelta. Viime perjantaina lähdimme parin kaverini kanssa Haukilahden rannasta piknikille Kaivopuistoon, jossa tapasimme muutaman muun kaverin ja vietimme pari tuntia veneellä istuskellessa. Tällaisina päivinä elämä todella maistuu hyvälle.

Pari tenttiä, Heinerfest ja studiovierailu

Tänään Darmstadtin kauniissa kaupungissa vietetään Heinerfest-festivaalien viimeistä päivää. Kaupungin keskustassa tapahuva iso juhla on kuin huvipuiston, viini- ja ruokafestivaalien sekä musiikkifestivaalin risteytys. Vuosittain tapahtuma kerää internetistä löytyvien tietojen mukaan noin 700 000 kävijää, eli reilu neljä kertaa Darmstadtin väkiluvun verran.

Ehdn itsekin perjantaina piipahtaa pienellä kierroksella keskustan ympäri ja täytyy sanoa, että vaikutelma oli hyvin positiivinen. Festivaali toimii koko perheen juhlana erittäin hyvin ja tekemistä riittää tosiaan muun muassa hyvipuistolaiteajeluista grillatun villisian syöntiin ja viininmaisteluihin. Harmittaa vain, ettei tullut muuta kuin nopeasti käväistyä yhtenä iltana. Syinä vähäiseen paikallaoloon olivat sekä rahanpuute yhdistettynä kalliisiin hintoihin, että ajanpuute tämän viikon loppupuolella häämöttävien tenttien takia. Aikaa on myös kulunut muihin akitiviteetteihin kuten kuntosalilla käytiin ja Yhdysvaltain kansallispäivän viettoon.

Onneksi tulevien tenttien osalta ei enää ole kovia paineita, sillä TKK:n vaatima opintopitemäärä tuli jo täytettyä viime viikolla, kun ilokseni läpäisin sekä Projektmanagement II, että Projektfinanzierung kurssien suulliset tentit. Tenttien aikana huomasin ilokseni myös, että nyt myös teknillisistä ja kaupallisista aiheista puhuminen onnistuu saksaksi niin hyvin, että monimutkaisemmatkin asiat saa ongelmitta selitettyä.

Tänään kävin myös jälleen Greenway Studiossa, Frankfurtin lentokentän kupeessa, kuuntelemassa kolme viikkoa sitten äänittämiemme kappaleiden nykytilaa miksauksen ja masteroinnin jälkeen. Annoin tehdystä työstä omat huomautukseni, ja muutosten pitäisi olla valmiita muutaman päivän päästä. Valmiiden kappaleiden pitäisi saapua CD:llä tämän viikon loppupuolella! Tulos kuulosti jo nyt olosuhteisiin nähden erittäin onnistuneelta. Hifi-laatua tai huipputuotantoa on kuitenkin turha odottaa, sillä kahdessa päivässä nauhoittamaamme musiikkimäärään, keskiverto kaupallinen yhtye käyttää yleensä pari kuukautta.

Saksan kansan suuri pettymys

EM-voitto jalkapallossa meni sitten loppujen lopuksi Espanjaan, joten Saksalaisten juhlinta jäi näkemättä. Saksalainen kämppäkaverini sanoi murtuneensa voitosta niin, että joutui pelin jälkeen juoksemaan ulos oksentamaan. Surun täytyi olla iso, sillä en ole milloinkaan aikaisemmin kuullut, että pettymys voisi aiheuttaa niin kirjaimellista pahoinvointia. Oluellakaan ei kuulema ollut asian kanssa mitään tekemistä.

Katsoin pelin eräässä keskustan kulmilla sijaitsevassa pääasiassa opiskelijoille takoitetussa yökerhossa, jossa oli muutama videoprojektori heijastamassa ottelua seinille. Samaiseen lukaaliin saapui myös kohtalainen joukko espanjalaisia vaihto-opiskelijoita, joten sain loppujen lopuksi kuitenkin muutaman iloisen juhlintakuvan. Saksalaiset valuivat hiljaisina ja huomaamattomina kotiin pelin jälkeen, kun espanjalaiset isoine lippuineen ja punaisine teepaitoineen lähtivät uimaan keskustan suihkulähteeseen.
Harmi, ettei Tapsa enää ole Espanjassa raportoimassa paikallista tunnelmaa.

Ensimmäisessä kuvassa on muutama saksalainen kaveri vielä toiveikkaana puoliajalla. Toisessa kuvassa espanjalaiset José ja Andrés juhlivat Espanjan ensimmäistä ja ainutta maalia.

Suomessa!!

Matka on nyt loppu. Kolmen kuukauden Uuden-Seelannin sekä viiden kuukauden Espanjan reissut ovat takana. Olo on todella mahtava eikä juuri parempaan aikaan Suomeen voisi palata: Suomen heinäkuu ja valoisat kesäyöt edessä. Niitä ei voi mistään muualta maailmasta löytää. Rehellisesti voin sanoa, että mielestäni ei missään muualla ole niin kauniita ja upeita maisemia kuin esimerkiksi kesämökkimme järvimaisema tai purjeveneellä koettu Turun saaristo. Sanonta "kotiin on aina mukava palata" on todistettu taas oikeaksi.

En ole edes kerennyt kokemaan haikeutta menneestä ajasta. Muistot, kokemukset ja ystävät kuitenkin pysyvät ja niitä on mukava ajatella syksyn pimenevissä illoissa tai kylminä tammi- ja helmikuun päivinä.

Katseen olen suunnannut jo eteenpäin. Ensi viikolla pääsen palaamaan normaaleihin jalkapalloharjoituksiin. Elokuussa olisi tarkoitus aloittaa työntekoakin. Tämän lisäksi opinnot, kandidaatin työ sekä uusien vaihto-opiskelijoiden tuuttorointi pitävät syksyn mielenkiintoisena. Ehkäpä sitä jossain vaiheessa voisi tehdä myös lyhyen lomamatkan johonkin päin Eurooppaa. Tällä hetkellä ei ole nimittäin kovin montaa maata Euroopassa, josta en tuntisi yhtään ihmistä.

Kuvissa näkyy parhaita kokemuksia ja tapahtumia viime vuodelta (tosin vain pienen pieni osa niistä.)

Deutschland im Finale!

Saksa voitti juuri Turkin jalkapallon Euroopan-mestaruuden puolifinaalissa. Noin 30 sekuntia pelin loppumisen jälkeen alkoi avoimen ikkunan kautta kuulua ilotulitusten pauketta ja saksalaisten riemunhuutoja. Parvekkeelle mentäessä kuulee jatkuvaa huutoa ja autojen tööttäilyä joka suunnalta.

Darmstadtin ollessa melko pieni kaupunki herää mieleen kysymys minkälaista meno isommissa kaupungeissa kuten Frankfurtissa, Münchinssä tai Berliinissä mahtaa olla. Vielä mielenkiintoisempaa on nähdä mitä tapahtuu sunnuntaina finaalin jälkeen, oli sitten vastassa Espanja tai Venäjä, varsinkin jos kultamitali tulee tänne Saksaan. Vaikka kaikki aika pitäisi käyttää nurkan takana odottaviin tentteihin, taitaa sunnuntaina olla pakko suunistaa keskustaan katsomaan peliä joltain isoista ulos asennettaviasta nätyöistä. Toista vastaavaa mahdollisuutta kokea suuren maan jalkapalloriemua ei varmasti ihan heti vastaan tule.

Kiinnostavaa on myös nähdä (tai itse asiassa lukea homenna uutisista) miten kaikki Saksassa asuvat turkkilaiset pelin tulokseen ovat suhtautuneet. Täällä on sentään niin iso määrä turkkilaisia maahanmuuttajia, että suomalaisen on sitä omin silmin näkemättä vaikea käsittää. Saksalaiset ovat kuitenkin ulomaalaisia kohtaan erittäin ymmärtäväistä kansaa, ja vaikka Turkin lippuja kantavia autoja näkyy näin euroopanmestaruuskilpailujen aikaan joka puolella katuja, en ole kuullut tai nähnyt, että yhtäkään olisi lipun takia turmeltu. Saa siis toivoa, että toinen osapuoli osaa häviön jälkeen käyttäytyä yhtä hyvin.